Kommentit ovat pois tähän virkaan

Pastorin blogi: Pääsiäinen – pahuuden satunnainen tapahtumaketju?

Pääsiäiseen sisältyy sanoma Jumalan nöyryytyksestä. Niin syvästä nöyryytyksestä, että se murskasi Jeesuksen opetuslasten toivon siitä, että Jeesus olisi luvattu Messias. Emmauksen tien kulkijat totesivatkin: ”me toivoimme, että hän olisi se joka lunastaa Israelin.” (Luuk. 24:21)

Inhimillisesti katsottuna Jeesuksen kuolema näyttää johtuneen siitä, että Jeesus oli poliittinen ja uskonnollinen uhka valtaelitiille. Se näyttää johtuneen siitä, että hän joutui läheisen ystävänsä pettämäksi. Siitä, että häntä syytettiin valheellisen perustein. Ja siitä, että tuomion langettajat, tietäen Jeesuksen syyttömyyden, tuomitsivat hänet poliittisista syistä. Hänen kuolemansa näyttää johtuneen siitä, ettei kukaan noussut tukemaan syytöntä opettajaa. Näyttää siis siltä, että Jeesus joutui epäreiluihin olosuhteisiin ja korruptoituneen koneiston uhriksi, jotka huuhtoivat ”edistyksellisen” Jeesuksen mukanaan.

Jeesuksen kuolemaan liittyvät tapahtumat eivät vaikuta vain satunnaisilta. Jeesuksen kuolema oli niin nöyryyttävä ja häpeällinen, että se nostaa ajatuksen siitä, ettei pahuudelle ehkä löydy pysäyttäjää. Jeesuksen täydellinen elämä ei pääty sankarilliseen kuolemaan. Jopa Hänen lähimmät ystävät hylkäävät hänet. Häntä nöyryytetään henkisesti, murskataan fyysisesti ja särjetään psyykkisesti. Hän on alasti, hyljättynä ja naulittuna ristiin. Tämän tuskan keskellä häntä syljetään ja pilkataan. Kuka pilkkaa teloitettavaa, saati syytöntä teloitettavaa? Ristillä kuollessaan hän huutaa: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!”

Pitkäperjantain tapahtumien seurauksena taivas täyttyy kysymyksistä: Missä on Jumala? Etkö Jumala näe? Onko paha sittenkin hyvää voimakkaampi? Miten niin hyvä mies voi joutua tämänkaltaisen pahuuden murskaamaksi? Mitä hyvää tästä voisi ikinä tulla? Jos on olemassa rakastava Jumala niin miten hän voisi sallia tämänkaltaisen pahuuden?

Kunnes… hauta löydetään tyhjänä. Sapatin jälkeisenä aamuna naiset löytävät kalliohaudan, johon Jeesus haudattiin, tyhjänä. Voisiko olla, että Jeesus ei ollutkaan olosuhteiden uhri? Voisiko olla, ettei pahuus lopulta voittanut? Voisiko olla, että satunnaiselta näyttävän pahuuden tapahtumaketjun lävitse Jumala ojensi kätensä ja murskasi synnin ja kuoleman kantaen sen Kristuksessa?

Pääsiäisen tapahtumat eivät siis olleet sattumaa, eikä pahuuden paraati ylitse hyvän, vaan Jumalan itsensä valmistama pelastus syntisille ihmisille. ”Eikö Kristuksen pitänyt juuri näin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteen?”, oli Jeesuksen vastaus Emmauksen tien kulkijoille. (Luuk. 24:26) Synti on pohjimmiltaan siinä, että ihminen nostaa itsensä asemaan joka kuuluu yksin Jumalalle, kun taas pelastus on siinä, että Jumala uhraa itsensä asemaan, joka kuuluu ihmiselle.

Pääsiäisenä Jumalan Poika otti sinun ja minun paikkani. Pyhä puki ylleen syntimme ja syytön kärsi rangaistuksen, että jokainen, joka Häneen uskoo saisi syntinsä anteeksi ja oikeuden tulla Jumalan lapseksi.

Siunattua pääsiäistä,
Pastori Jukka

Kommentit ovat suljettu.